Kestotilaus

Yliopiston ryhmätyöt ovat tarjonneet tärkeän oppimisympäristön, mutta myös monia haasteita. Eri lähtökohdista tulevat opiskelijat, vaihtelevat aikataulut ja toisistaan poikkeavat käsitykset sitoutumisesta vaikuttavat väistämättä yhteiseen työskentelyyn. Erityisesti on tullut pysähdyttyä sen äärelle, miten ryhmä toimii, kun jäsenillä on erilainen kyky tai motivaatio työstää tehtävää samalla intensiteetillä.

Omatoimiryhmät ovat luokanopettajaopiskelijoilla ja erityisesti kasvatuspsykologian suuntauksessa opiskeleville hyvin tyypillinen tapa rakentaa oppimista. Tämä sosiokonstruktiivinen oppimisnäkemys näkyy käytännön opiskelussa. Siinä on paljon hyvää, mutta yliopistolle tyypilliseen tapaan työskentely on paikoin hyvin vapaamuotoista ja rajatonta eli opiskelijalle jää velvollisuus kantaa omasta oppimisestaan vastuuta. 

Vuorovaikutustaidot ja ryhmäprosessin ymmärtäminen on opiskelijoilla hyvin eri vaiheissa. Yhteisten työskentelytapojen sopiminen ja ryhmätyöskentelyn opettelu tukee varmasti työelämätaitojen kehittymistä kunhan opiskelijalla on asenne (halu oppia) kunnossa. 

Aikataulujen sopimiseen ja muuttamiseen olemme löytäneet muutamia hyviä keinoja. Yliopisto tarjoaa valmiita kalenteriin iskettyjä ryhmätyöskentelyaikoja ja niistä kiinni pitäminen on yksi helppo keino, mutta monella on töitä, lapsia ja muita opintoja eli elämää myös opintojen ulkopuolella. Jotta aikataulut olisi helppo saada muutettua, on parasta ehdottaa esimerkiksi kolmea itselle sopivaa ajankohtaa ja tehdä niistä mahdollisimman helppo tapa muille äänestää paras vaihtoehto. Jos sopivaa ei silti löydy, seuraavaksi itse voi ehdottaa korvaavan tekemisen, joka tukee omaa ja muiden oppimista.

Ryhmätyöskentelyn haasteet eivät kuitenkaan liity vain ajan puutteeseen, vaan myös siihen, miten ryhmän jäsenet kommunikoivat ja millaisia odotuksia heillä on toisistaan. Olen huomannut, että ennakoiva viestintä, selkeät rajat ja avoin keskustelu tavoitteista vähentävät turhaa stressiä ja ehkäisevät väärinymmärryksiä. Kun kaikki ymmärtävät, mitä kukin pystyy realistisesti tekemään, työskentely helpottuu huomattavasti.

Lopuksi lyhyt vinkkilista hyvään yhteiseen toimintaan ryhmässä. Toivottavasti näistä voisi olla muillekin hyötyä opintojen alussa. 

1. Aloita odotuskeskustelulla

• Mitä kukin toivoo ryhmältä?
• Paljonko kukin pystyy panostamaan?
• Millaista työnjakoa pidetään reiluna?

→  Tämä tukena siihen, että ryhmässä voidaan muodostaa toimivat yhteiset pelisäännöt. 

2. Käytä minäviestejä väärinymmärrysten ehkäisemiseksi
Esim. “Minulle on tärkeää, että aikataulu sovitaan ajoissa, jotta pystyn järjestämään lastenhoidon.”
→ Poistaa syyttämistä ja tekee viestinnästä turvallista.

3. Hyödynnä molemmat voittaa -menetelmää, kun kaikilla on ongelma

• Avaa yhteistyö: “Ratkaistaan tämä yhdessä.”
• Tunnista eri tarpeet (aikataulut, jaksaminen, oppimistavoitteet).
• Ideoikaa vaihtoehtoja ja valitkaa yhteinen ratkaisu.

4. Tee aikatauluttaminen muille mahdollisimman helpoksi

• Ehdota aina 2–3 konkreettista vaihtoehtoa.
• Käytä äänestystyökaluja: Teams, WhatsApp, Doodle.
• Jos ei löydy yhteistä aikaa → ehdota korvaavaa omaa panosta.

5. Sovi selkeä työnjako ja deadline välietapeille

• Kuka tekee mitä ja mihin mennessä?
• Yhteinen drive-kansio + selkeät tiedostonimet.
• Työn etenemistä ei tarvitse arvailla.

6. Luo psykologista turvallisuutta

• Ei arvostella ihmistä, vaan puhutaan työstä.
• Kannustetaan, ei vähätellä.
• Luodaan lupa kysyä, olla eri mieltä ja myöntää ettei osaa.

7. Varmista, että jokainen voi käyttää omaa vahvuuttaan

• Joku on hyvä kirjoittamaan, toinen fasilitoimaan, kolmas aikatauluttamaan.
• Ei tarvitse olla tasamääräinen työ, vaan tasa-arvoinen panos.

8. Sovitaan, miten toimitaan, jos joku ei ehdi tai jaksa

• Aikainen viesti ryhmälle: “Minulla on nyt tiukka viikko.”
• Määritellään turvallinen tapa jakaa vastuuta uudelleen.

Lämpimin terveisin,

Tiia

Kiitokset Antti Keskiselle oikoluvusta ja tärkeistä kommenteista tekstin hiomiseksi. 

Ps. Molemmat voittaa -menetelmästä ja minäviesteistä voi lukea esimerkiksi Toimiva vuorovaikutus -kirjasta. Talvio, M., & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. 

Kuka on Tiia Vehman?

Olen osa-aikainen yrittäjä (ValonSampo Oy) ja päätoiminen opiskelija Helsingin yliopistolla kasvatuspsykologian luokanopettajalinjalla. Taustaltani olen taloushallinnon merkonomi, työvalmentaja (EAT), työkykykoordinaattori ja klassinen homeopaatti. Valmistun joulukuussa myös yritysneuvojaksi. Olen kolmen lapsen äiti ja kiinnostunut oppimisesta, hyvinvoinnista ja yrittäjyydestä sekä ennen kaikkea ihmisten kohtaamisesta. Taustaltani olen pitkään toiminut erilaisissa yhdistyksissä ja vapaaehtoistehtävissä lisäksi takana on jo vuosien työelämä ja useampi tutkinto. Nämä ovat antaneet minulle paljon kokemusta yhteisöllisestä